Suomalainen baarikulttuuri

Jos menee baariin jossakin ulkomailla, ei kyseessä ole samanlainen kokemus kuin meillä Suomessa. Suomalaisessa baarikulttuurissa on jotain ainutlaatuista ja se voi tuntua ulkomaalaisesta hiukan oudoltakin kokemukselta. Kun me itse olemme tottuneet siihen, ei suomalaisen yöelämän erikoisia ominaisuuksia välttämättä edes huomaa. Eroihin yleensä havahtuu vasta sitten, kun menee baariin jossakin toisessa maassa. Suomi on täynnä pubeja, baareja, klubeja yökerhoja, mutta niistäkin löytyy keskenään paljon eroja. Monessa on paljon yhtäläisyyksiä, joka tekee niistä juuri suomalaisia viihdepaikkoja.

Suomen baarihistoria

Kotimaamme historia selittää monella tavalla sen, miksi baarit ovat tänä päivänä sellaisia kuin ovat. Usein voi tuntua siltä, että Suomessa ei baarissa saa olla niin sanotusti “liian hauskaa”. Jos tavallisessa kuppilassa sattuu puhumaan hiukan normaalia suuremmalla äänellä, siitä aika varmasti saa noottia.

Baareihin mennään Suomessa usein sen takia, että siellä juodaan alkoholia. Suomalaisten, hetkittäin ongelmallinenkin suhde alkoholiin juontaa juurensa siitä, että Suomessa oli alkoholijuomia kohtaan kieltolaki vuoteen 1932 asti. Alkoholin juomisen lopettamiseen täysin pyrkinyt kielto päättyi tarkalleen ottaen 5.4.1932. Moni muistaa tämän päivämäärän edelleen ulkoa ja meissä on itää vieläkin alkoholia kohtaan sellainen ajatus, että se on jotain vähän kiellettyä ja sitä on tehtävä silloin kun tilaisuus on otollinen. Ehkä suomalaisten baarikäytöskin johtuu siitä, että vedetään pää täyteen “nyt kun kerran saa”. Alkoholia ei myöskään jätetä ja lasit juodaan tyhjäksi asti.

Miten baareissa käyttäydytään?

Varsinkin lähiöissä olevissa baareissa voi olla aika ankean oloinen meno. Siellä saatetaan istua oikein masentuneen näköisenä tuopin ääressä. Musiikki ei välttämättä soi ja koko paikka voi olla hiljainen. Monen mielestä lähiöpubi on vain sellaisia varten, joilla on alkoholiongelma. Jos ei ole juoppo, mennään kaupungin keskustan trendikkääseen pubiin, jossa soi musiikki ja ollaan iloisia. Kun suomalainen on huppelissa, alkaa hän puhua paljon ja näyttää onnelliselta. Kunnolla ei saa alkaa ilakoimaan ja esimerkiksi nousta penkille seisomaan. Tuskin saat tehdä sitä ilman, että saat vihaisia katseita tai että sinua pyydetään lopettamaan – ellei jopa heitetä ulos koko paikasta elinikäisen porttikiellon säestämänä.

Suomalaisen baarikulttuurin kehittäminen

Suomessa voitaisiin muuttaa käsityksiä baareista ja alkoholista. Jos alkoholi pääsisi negatiivisesta leimastaan, siihen voitaisiin suhtautua hiukan erilaisella tavalla. Esimerkiksi Saksassa olut on ruokajuomaa ja viinit ovat sitä muun muassa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Miksi pitäisi vielä tälläkin vuosikymmenellä ajatella, että baariin mennään vain vetämään pää täyteen? Baari voi yhtä hyvin olla yleinen olohuone, jossa käydään lukemassa lehtiä ja juomassa ehkä kahvin sijaan yksi huurteinen olut kavereiden kesken.

Kun alkoholia pidettäisiin sallittuna, juotaisiinko sitä edes niin paljon kerralla? Suomessa voi saada jopa haukut, jos juo esimerkiksi kuohuviinilasillisen ravintolassa, kun lapset ovat mukana. Englannissa pubit ovat koko perheen paikkoja ja aikuiset voivat juoda rauhassa oluen, kun lapset leikkivät vieressä. Se, että Suomessa olisi terassilla hiekkalaatikko, on vielä ainakin mahdoton ajatus. Onneksi nyt ollaan menossa parempaan suuntaan, kun kaupoissa saa kohta myydä ulkomailta tullutta olutta, jota ei tarvitse lantrata Suomen prosenttirajoihin sopivaksi.

Näin perustat oman ravintolan

Ravintoloita on maailma pullollaan ja aina on tilaa uusille yrittäjille. Tietysti pitää olla jokin ajatus, miksi perustaa juuri tiettyyn paikkaan uusi ravintola. Jos idealtaan samanlainen ruokapaikka on jo olemassa, joka itsellä oli tarkoitus perustaa, ei sen pystyttäminen kilpailijan viereen välttämättä ole hyvä ajatus. Ja vaikkei ravintolaa olisikaan vielä lähistöllä, ei sijainti yksin riitä paikan suosion takaamiseksi.

Monilla paikkakunnilla liikutaan enemmän tietyissä osissa paikkakuntaa, joissa olisi uuden ravintolankin hyvä olla. Tosin sellaiset liiketilat voivat olla kalliita, mihin pitää varautua. Toimivan sijainnin kartoittamisen ohella asia, joka voi viedä paljon aikaa, on monenlaisten lupien hankkiminen. Parhaimmillaan lupia tarvitaan jopa yli kymmenen erilaista, jotta ravintolan voi perustaa.

Ravintolan teeman valinta

Siinä vaiheessa kun jo tosissaan ollaan perustamassa ravintolaa, on varmasti jo mielessä millainen oma ravintola tulee olemaan. On jo varmasti selvitetty, onko paikkakunnalla paljon kilpailua. Jos kyse on suuresta kaupungista, riittää asiakkaita varmasti samankaltaisiinkin paikkoihin. Aina voi kuitenkin erottua muista monella tavalla. Esimerkiksi paikan sisustus, hintataso ja ruokalista jäävät vierailijoiden mieliin.

Ravintolan oikean paikan valinta

Ravintolatilojen löytäminen on tärkeä osa ravintolan perustamistehtävää. Jos ei löydä oikeasta kaupunginosasta sopivaa kiinteistöä, kannattaa miettiä aloittaako toimintaa vielä. Jos avaa ravintolan paikkaan, jossa kukaan ei kulje ja sinne on vaikeaa löytää, on olemassa suuri riski, ettei paikka ole kannattava. Jos perustaa ravintolan kaupungin vilkkaaseen kaupunginosaan, voi kiinteistö olla kallis. Jos ravintolassa on tarkoitus tarjota myös lounasta, hyvä paikka voi olla jonkin työpaikkakeskittymän lähellä. Rakennuskohteet, toimistot ja suuret marketit pyörittävät suurta työntekijämäärää, jonka on syötävä päivittäin.

Rahoitusasiat kuntoon aivan ensimmäisenä

Rahoitusasiat ovat hyvin tärkeä osa ravintolan perustamista. Jos ne eivät ole kunnossa, ei ravintolaa voi perustaa. Alussa pitää olla varaa hankkia monia tarvittavia asioita. Moni tarvitsee tässä vaiheessa lainaa, jos ei ole sitä varten säästänyt tai omista muuta omaisuutta. Rahoitusta varten kannattaa tehdä toimintasuunnitelma, josta selviää minkä verran rahoitusta tarvitaan ja mihin saadut varat käytetään. Sen avulla voi mennä pankkiin tekemään konkreettista lainasuunnitelmaa.

Mitä lupia tarvitaan?

Ravintolan pitämiseen liittyy monien lupien hankkiminen ja ylläpitäminen. Ensimmäinen lupa liittyy kaupparekisteriin, arvolisävelvolliseksi sekä ennakkoperintärekisteriin ja työantajarekisteriin ilmoittautumiseen. Tilankin pitää olla sellainen, että siellä on lupaa pitää ravintolaa, eli paikkakunnan terveysviranomaisten pitää myös hyväksyä tila. Tätä varten tehdään omavalvontasuunnitelma.

Ennen kuin ravintolan toiminnan voi aloittaa, pitää tiloihin tehdä palotarkastus. Jos tarkoitus on käyttää myös ravintolan ulkotiloja, sitä vartenkin tarvitaan monia eri lupia ja terasseista pitää myös tehdä ilmoitus poliisille. Jos haluaa liimata mainoksia seiniin, sitä varten pitää tietysti olla lupa kiinteistön omistajalta. Jos aikoo ravintolassaan tarjota alkoholipitoisia juomia, sitä varten pitää hankkia anniskelulupa.

Lupien hankkimiseen ja muihin hallinnollisiin tehtäviin pitää varata paljon aikaa. Osaa voi odottaa myös siinä vaiheessa, kun ravintola on jo aloittanut toimintansa ja lupia ja erilaisia todistuksia voi joutua hankkimaan toiminnan aikana lisää. Jos tulee uusia työntekijöitä, täytyy heillä jokaisella olla hygienia- ja anniskelupassi ennen kuin he voivat työskennellä ravintolassa ja käsitellä elintarvikkeita.

Ravintola-ala Suomessa

Suomen ravintola-alalla jo jonkin aikaa vallinnut positiivinen kehitys tulee jatkumaan ensi vuosinakin. Kasvussa on niin ravintolaruokailu kuin tapahtumien käyttöaste, ja anniskelumyynnin lasku on jo tasaantunut ja jopa kääntymässä nousuun. Alan kasvunäkymät ovat kaikkiaan positiiviset, kun lounasruokailu ravintoloissa on edelleen ihmisten suosiossa ja ravintoloiden kannattavuutta lisää suuresti illallisruokailun määrällinen kasvu.

Toisaalta taas noudetun ravintolaruuan myynnin kasvu on viime aikoina ollut selkeää. Ihmisten vapaa-aika on nykyään vähempää kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, sillä töiden siirtyminen toimistopöydän ääreltä kännykkään vaikuttaa tähän niin, että töitä tehdään myös kotoa käsin. Tällöin ulkona ruokailu on yksi keino, jolla halutaan tehdä ero työn ja vapaa-ajan välille ja sillä saadaan hieman luksuksen tuntua arkeen.

Tämä kasvusuhdanne onkin aiheuttanut jonkin verran pulaa kokeneista ja ammattitaitoisista kokeista ja tämä pula on joissain tapauksissa jopa viivästyttänyt tai estänyt uuden ravintolan avaamisen. Oman haasteensa tuo myös se, että nykyään uudelleenkoulutetaan kokeiksi jo muualla ammattitaitoa hankkineita henkilöitä, ja korkeakoulutetut henkilöt vaativat erilaista koulutusta kuin mitä esimerkiksi ammattikouluilla on tarjolla.

Jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana ravintola-alan työllisyys on kasvanut kaikkiaan yhdeksällä prosentilla. Myös tulevaisuus näyttää valoisalta ja alalle odotetaankin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä. Ruokatrenditutkimus kertoo, että yhä useampi suomalainen ruokailee ravintolassa ja aikoo tehdä näin jatkossakin. Myös Suomen matkailun lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti ravintola-alan kehitykseen, luoden uusia työpaikkoja ja uudenlaisia konsepteja ravintola-alalle.

Suomalainen ravintolakulttuuri

Vaikkei suomalainen ravintolakulttuuri voi kehua kulinaristien kärkipään sijoituksilla, on sen taso tasaisesti noussut vuosi vuodelta. Suomessa sijaitsee useita kansainvälisestikin tunnistettuja ravintoloita, niin Michel-tähden ansainneita gourmet-ravintoloita kuin etnisiä keittiöitä ja aasialaisia makuja tarjoilevia ravintoloitakin. Itse ravintolakulttuuri saapui Suomeen verrattain myöhään, ja kenties tämän vuoksi suomalainen kulttuuri edelleen on aina muutaman askeleen jäljessä, mitä tulee maailmalla vallitseviin ravintolatrendeihin.

Historiaa tarkastellessa tulee huomioida se, etteivät ravintolat ennen olleet lainkaan niin yleisiä Suomessa kuin tänä päivänä, eikä niihin yleensä ollut pääsyä kuin eliitillä ja ylemmän tuloluokan kansalaisilla. Myös ravintoloissa vallinnut tiukka pukukoodi sekä käyttäytymisetiketti säätelivät sitä, minkä tason ihmisiä ravintoloissa vieraili.

Nykypäivänä kuitenkin ravintolat ovat kaikkien ulottuvilla ja kaikille tuloluokille sopivia. On olemassa kalliita ja tyylikkäitä fine dining -ravintoloita siinä missä edullisia pikaruokaloita tai jopa take away -ruokakulttuuria. Kotona kokkaillaan yhä harvemmin, kun ulkona syömisestä on tullut arkisempaa ja jokaisen lompakolle sopivaa.

Ravintola-ala saa vaikutteita maailmalta

Yhä useampi Suomessa asuva henkilö on joko kotoisin jostain toisesta maasta tai sitten muutoin vain asunut ja elänyt jossain toisessa maassa. Tämän myötä suomalaiseen ravintolakulttuuriin on saapunut yhä uusia makutottumuksia sekä ruokavaikutteita, jotka rikastavat omalta osaltaan suomalaista ravintolakulttuuria. Yhä useampi kaupunki tarjoaa nykyään herkkuja eri puolilta maailmaa, sieltä voi löytää kiinalaisia ravintoloita siinä missä vaikkapa japanilaisia sushibaareja kuin vietnamilaisia ruokapaikkojakin. Nämä kaikki tekevät suomalaisten ruokatottumuksista monipuolisempia ja toisaalta taas saavat omat perinneruokamme vaikuttamaan kiinnostavilta ja maukkailta, ja niitä puolestaan sitten halutaan tarjota Suomessa vieraileville ulkomaalaisille.

Lisäksi erilaiset erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat ovat vuosien mittaan lisääntyneet ja tämä huomioidaan myös ravintoloiden tarjonnassa. Suomessakin on jo useita kasvis- ja vegaaniruokaan keskittyviä ravintoloita ja esimerkiksi gluteenittomat ruokavaihtoehdot ovat jo lähes joka ravintolassa se normaali valittava vaihtoehto, mikäli asiakas näin haluaa. Ravintola-ala on jatkuvassa muutoksessa ja tämä on seikka, joka myös samalla pitää sen elävänä ja virkeänä.